top of page
Search
  • tuomasasunmaa

Puola on ottanut EU:sta Suomea paremmin hyödyn irti

Updated: Jun 2

[Blogi] Markku Rentto - Puolan teollisuuden kehitys alihankkijasta korkeatasoiseksi teollisuusmaaksi & mitä Suomi voisi oppia EU-rahojen käytöstä



Euroopan unioni on vuosien saatossa tarjonnut jäsenmailleen mittavia mahdollisuuksia taloudelliseen kasvuun ja kehitykseen. Eli hyvinvoinnin lisäämiseen. Näistä mahdollisuuksista Itämeren takainen Puola on onnistunut hyödyntämään huomattavan osan ja maan kehitys onkin ollut huimaa etenkin viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Olen itse Reka-yhtymän toimissa viettänyt paljon aikaa Puolassa kyseisen ajanjakson aikana ja hämmästellyt paikan päältä, kuinka puolalainen kansantalous on ottanut isoja harppauksia eteenpäin.

 

Erityisesti jos vertaamme kehitystä Suomeen, Puola on onnistunut ottamaan EU-tuista kaiken irti ja rakentanut niiden avulla vahvan teollisen perustan, samalla kehittyen halvasta alihankkijasta kokonaisvaltaiseksi valmistajaksi ja tuotekehitysmaaksi. Onkin syytä tarkastella lähemmin, miten Puola on oikein saavuttanut tämän kaiken ja mitä Suomi voisi oppia Puolan esimerkistä.

 

Teollisuuden kilpailukyvyn rakentaminen EU-tuilla

 

Puola on ollut yksi suurimmista EU-tukien saajista, ja se onkin käyttänyt näitä varoja varsin tehokkaasti teollisuuden ja infrastruktuurin kehittämiseen. Vuodesta 2004 lähtien, jolloin Puola liittyi EU:hun, maa on saanut miljardeja euroja tukia, jotka maa on kohdistanut erityisesti infrastruktuuriprojekteihin, koulutukseen ja innovaatiotoimintaan. Eli kaikkeen mikä on tärkeää huomisen talouskasvulle.

 

Yksi merkittävimmistä tekijöistä Puolan menestyksessä on ollut heidän kykynsä hyödyntää EU-tukia teollisuutensa modernisoinnissa. Puolassa on rakennettu uusia tehtaita, parannettu logistiikkajärjestelmiä ja investoitu korkeaan teknologiaan. Tämä on tehnyt maasta erityisen houkuttelevan kohteen ulkomaisille investoinneille, mikä puolestaan on luonut uusia työpaikkoja ja lisännyt niin kansallista, kuin paikallista talouskasvua. Tälle kehityssuunnalle ei näy vielä Puolassa loppua.

 

Kehitys alihankkijasta valmistajaksi ja tuotekehitysmaaksi

 

Puola on viimeisen parin vuosikymmenen aikana muuttunut nopeasti halvan työvoiman alihankkijamaasta korkealaatuiseksi valmistajaksi ja innovaatiokeskukseksi Euroopan sisällä. Tämä muutos on ollut seurausta strategisista investoinneista koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Puolalaiset yritykset ovat valtion kannustuksesta panostaneet yhä enemmän omaan tuotekehitykseensä, mikä on nostanut maan teollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Tällä osa-alueella Suomella olisikin paljon parannettavaa.

 

Teollisuudenaloista esimerkiksi autoteollisuus on ollut yksi sektoreista, joissa Puola on tehnyt merkittävää edistystä. Monet tunnetut autonvalmistajat, kuten Volkswagen ja Fiat, ovat perustaneet tehtaita Puolaan, hyödyntäen maan osaavaa työvoimaa ja moderneja tuotantolaitoksia. Lisäksi Puolassa on kasvava määrä yrityksiä, jotka kehittävät omia innovatiivisia tuotteitaan ja teknologioitaan. Suomellakin olisi vastaavaan saumaa.

 

Erityistalousalueet ja niiden rooli

 

Puolan erityistalousalueet (Special Economic Zones, SEZ) ovat olleet keskeisenä tekijänä siivittämässä maata kohti taloudellisesta menestystä. Näillä alueilla yritykset saavat merkittäviä verohelpotuksia, mikä houkuttelee ulkomaisia investointeja ja tukee paikallista yrittäjyyttä. Erityistalousalueet ovatkin auttaneet Puolaa houkuttelemaan suuria kansainvälisiä yrityksiä tekemään maahan investointeja ja luomaan uusia työpaikkoja.

 

Suomi voisikin ottaa oppia Puolan erityistalousalueista. Suomessa voitaisiin harkita esimerkiksi vastaavanlaisten alueiden perustamista erityisesti alueille, jotka tarvitsevat taloudellista elvytystä ja uusia työpaikkoja. Erityistalousalueiden avulla voitaisiin meillekin houkutella ulkomaisia investointeja ja näin edistää paikallista yritystoimintaa.

 

Palkkakehitys ja työvoimakustannukset

 

Puolan taloudellinen kehitys on heijastunut myös palkkoihin. Puolan keskipalkka on tuplaantunut vuosien 2015 ja 2024 välillä, tämä merkittävä palkkakehitys onkin selkeä osoitus maan taloudellisesta noususta ja elintason kasvusta. Vielä vuonna 2004 Suomen ja Puolan työvoimakustannusten ero oli vielä 1:5, mutta tänä päivänä se on alle 1:2. On myös syytä muistaa, että vuonna 1990 Puolan ja Ukrainan talous oli samoissa lukemissa - tänä päivänä on vaikeaa puhua näistä talouksista edes samassa lauseessa.

 

Tämä kehitys osoittaa omalta osaltaan, että Puola on onnistunut nostamaan palkkatasoaan samalla kun se on säilyttänyt kilpailukykynsä. Jos vastaavan kehityskulun haluaa vaikkapa Exceliin laittaa, Puolan kehityskäyrä leikkaa Suomen kanssa alle kymmenen vuoden sisällä. Meidän onkin syytä Suomessa näiden todisteiden varjossa nöyrtyä ja alkaa ottamaan oppia Euroopan kasvavista kansantalouksista.

 

Oppia Suomelle

 

Suomella olisi siis paljon opittavaa Puolan loistavasta menestyksestä EU-tukien hyödyntämisessä ja pitkäjänteisen taloudellisen kasvun luomisessa. Oma talouskasvumme on junnannut paikoillaan viimeiset 16 vuotta, samalla Euroopassa nousee useita tulevaisuuden vahvoja kansantalouksia. Jos haluamme pysyä kehityksen kärjessä ja säilyttää taloudellisen hyvinvointimme, meidän olisikin syytä ottaa oppia näistä maista, eikä katsoa heitä alaspäin. Tällä taloudemme kehityssuunnalla ei mene montaa vuotta, että joudumme muutoin katsomaan näitä maita ylöspäin.

 

Puolassa on älytty jo toissa vuosikymmenellä teollisuuden modernisoinnin ja korkean teknologian tuotannon merkitys nykypäivän talouskentällä. Suomen on aika herätä ja meidänkin pitäisi panostaa näihin osa-alueisiin yhä enemmän. Tämä edellyttäisi meiltä strategisia investointeja ja yhteistyötä sekä kotimaisten, että ulkomaisten yritysten kanssa. Poliittisten edustajien olisikin syytä kantaa kortensa kekoon edesauttaakseen positiivisen vaikutusympäristön syntyä.

 

Lisäksi Suomen tulisi harkita erityistalousalueiden perustamista, jotka muun muassa tarjoaisivat verohelpotuksia ja muita etuja yrityksille. Tämä voisi omalta osaltaan houkutella meille uusia investointeja ja luoda työpaikkoja erityisesti talousvaikeuksista kärsiville alueille.

 

***

 

Puola on näyttänyt jo 20 vuoden ajan, että strategisilla investoinneilla ja tehokkaalla EU-tukien hyödyntämisellä on mahdollista saavuttaa merkittävää taloudellista kasvua ja kehitystä. Suomi voisikin ottaa tästä oppia ja mukauttaa omia strategioitaan vastaamaan nykypäivän taloudellisia haasteita.

 


 

Markku Rentto

Kirjoittaja on neljännen polven perheyrittäjä ja toiminut puolassa yli 20 vuotta oman tehtaan kanssa.

Hän on myös eurovaaliehdokkaana kesäkuun vaaleissa kokoomuksen listalta.

Comments


bottom of page